Miten EU toimii

EU:ssa on seitsemän toimielintä, jotka vastaavat siitä, että EU:n jäsenvaltioiden välinen yhteistyö toimii. Näillä toimielimillä on erilaisia rooleja ja tehtäviä.

Euroopan komissio ehdottaa uusia EU-lakeja ja valvoo, että jäsenmaat panevat ne täytäntöön. Euroopan komissio koostuu yhdestä komissaarista kustakin jäsenvaltiosta, ja se edustaa koko EU:ta. Uusi komissio nimitetään joka viides vuosi. 

Ministerineuvosto päättää uusista EU-laeista yleensä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Ruotsin hallitus ja kaikkien muiden EU-maiden hallitukset osallistuvat EU:n ministerineuvoston kokouksiin yhden ministerin voimin. Se, kuka ministeri osallistuu neuvoston kokoukseen, riippuu käsiteltävästä asiasta. Ministerineuvosto kokoontuu kymmenessä eri kokoonpanossa politiikan alasta riippuen.

Euroopan parlamentti päättää uusista EU-laeista yleensä yhdessä ministerineuvoston kanssa. Kaikkien EU-maiden kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet suorilla vaaleilla joka viides vuosi.

Durooppa-neuvosto asettaa suuntaviivat EU:n pitkän aikavälin yhteistyölle. EU-maiden valtion- ja hallitusten päämiehet kokoontuvat Eurooppa-neuvostossa. 

EU:n tuomioistuin ratkaisee EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden väliset riidat. Tuomioistuin tulkitsee myös EU:n lainsäädäntöä.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoo, että EU:n varoja käytetään ja tilitetään oikein.

Euroopan keskuspankki hoitaa euron käyttöön ottaneiden maiden rahapolitiikkaa ja tukee EU:n yleistä talouspolitiikkaa.

Valtiopäivät ja EU

Valtiopäivien tärkeimpiä tehtäviä on uusien lakien säätäminen. EU:n jäsenenä Ruotsi on luovuttanut osan lainsäätämisvallasta EU:lle, mutta valtiopäivät voi silti vaikuttaa EU:n päättämiin lakeihin. 

Hallitus käyttää Ruotsin puhevaltaa EU:n ministerineuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa. Hallituksen ministerit käyvät kuitenkin säännöllisesti valtiopäivillä keskustelemassa EU-asioista esimerkiksi valiokuntakäsittelyssä. Kun ministerit menevät EU:n ministerineuvostoon tekemään päätöstä uudesta EU-laista, hallituksen on ensin ankkuroitava mielipiteensä lakiehdotuksesta valtiopäivien EU-lautakunnassa käytyjen neuvottelujen kautta.

Valtiopäivillä on myös toinen mahdollisuus vaikuttaa Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksiin. Ruotsin valtiopäivät ja muiden EU-maiden valtiopäivät tarkastelevat, pitäisikö tietyistä lainsäädäntöehdotuksista päättää EU:n vai kansallisella tasolla eli EU:n vai jäsenvaltioiden itsensä toimesta. Tätä kutsutaan toissijaisuusharkinnaksi. Ajatuksena on, että EU:n pitäisi päättää asiasta vain, jos sitä ei voida tehdä yhtä hyvin EU-maiden itsensä toimesta. 

EU:n ehdotukset siirtyvät Ruotsin lainsäädäntöön

Euroopan komissio ehdottaa uutta EU:n lakia. Euroopan komission tehtävänä on ehdottaa uusia EU:n lakeja. Komissio tekee tämän keskusteltuaan ja selvitettyään, mitä uusia EU:n lakeja jäsenvaltioissa tarvitaan.

Hallitus ja valtiopäivät ottavat kantaa

EU:n komissio lähettää ehdotuksensa kaikille jäsenvaltioille. Ruotsissa ne menevät hallitukselle ja valtiopäiville. Hallitus ilmoittaa valtiopäiville näkemyksensä ehdotuksista ja saa valtiopäivien näkemykset valiokuntakäsittelyn kautta. Hallitus edustaa Ruotsia EU:n ministerineuvostossa, mutta hallitus on vastuussa valtiopäivillä siitä, miten se käsittelee EU-asioita.

Valtiopäivät myös arvioi, pitäisikö EU:n lainsäädäntöehdotuksista päättää EU:n tasolla vai kansallisella tasolla kussakin jäsenvaltiossa. EU:n säädösehdotuksia tarkastellaan niin sanotun toissijaisuusperiaatteen perusteella, mikä tarkoittaa, että päätös tulisi tehdä mahdollisimman tehokkaalla poliittisella tasolla, joka on mahdollisimman lähellä kansalaisia. 

Eurooppa-parlamentti ja ministerineuvosto päättävät 

Eurooppa-parlamentin jäsenet ja ministerineuvoston ministerit keskustelevat ehdotuksesta erikseen ja voivat tehdä muutosehdotuksia. He päättävät yhdessä useimmista EU-laeista, joten heidän on päästävä yhteisymmärrykseen, ennen kuin laki voi tulla voimaan.

Ruotsi panee EU-lait täytäntöön 

Kun Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto ovat päättäneet uudesta EU-laista, Ruotsin ja muiden EU-maiden on noudatettava sitä. Joskus riittää, että hallitus tai viranomaiset mukauttavat tiettyjä sääntöjä, mutta joskus kansallisia lakeja on muutettava, jotta ne olisivat EU:n lainsäädännön mukaisia. Ruotsissa hallituksen on tällöin annettava ehdotus, lakiesitys, valtiopäiville, joka päättää laeista. 

Hallitus, viranomaiset ja kunnat huolehtivat siitä, että uudesta laista tulee totta. Ruotsin tuomioistuimet valvovat, että lakeja noudatetaan. 

Euroopan komissio tarkistaa, että EU-maat noudattavat EU:n lakeja. Jos komissio katsoo, että Ruotsi ei noudata lakeja, se voi haastaa Ruotsin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen.