Parlamentesko butti
Parlamentos hin koni utšide (koni apride) dömmavitiko stedos aro Sveittiko them. Sakka startto bereȟ folki velkina 349 komuje koonen aaȟȟena lengo naalengiire aro parlamentos. Doola koon peȟȟena aro parlamentos hin khaarime folkesko naalune.
Ȟluutibi laagavitika saakenna ta themmune louvenna (budgettos).
Iek koni fuortune parlamentosko buttienna hin te tšeeres laagi. Laakengo alsibi aavena sar alti fallibiatta, bi doola vojuvena nii aaven iek elle butvare folkengo naalunenna. Saare laagavitika alsibi aavena barjime aro parlamentosko vollakotšetiba angle douva ka parlamentos velkina doolenna aro lengo pherdino peȟȟiba.
Parlamentarikaane divisi ȟluutila niina themmesko louvengo presibienna ta -arre aavibienna aro themmesko ekonomiako plaanos/budgettosko veertiba. Dauva fanila doolesko paalal, ka falliba hin sikadas lengo budgettosko veertiba, kai hin alsibi dotta, sar themmune louve hyövylas rikkaven.
Fallibosko vaakniba
Parlamentosko butti hin niina te vaaknaves, sar falliba tšeerela pengo butti. Parlamentosko lendi vojuvena stelles puȟȟibi fallibiako ministerenge. Parlamentosko botnoskolaagako vollakotšetiba (KU) starakila, te falliba tšeerela pengo butti, sar tšuuvibi phennela. Ke parlamentos na passena ȟeeruno ministeroske elle vauro fallibosko ministeros, leen hin horttiba te den leske/lakke bipassibosko lyija.
Butti aro EU-puȟȟibi
Parlamentos tšeerela butti EU-puȟȟibiessa. Fallibos hyövyla ȟunnes parlamentos dotta, savoȟlaagime EU-politiikkos Sveittiko them hyövylas tšeerel. Tiljimes butvare alsibi, saavenna parlamentos tšeerela ȟluutibi, aavena aro EUsko ringkata.
Parlamentos lela dieliba tšetanes fallibiessa niina aro Sveittiko aurikaano politiikkiako barjiba.